Alkoi tämäkin viikko sitten hyvin. heti eilen tuli tapeltua tuoreen poikakaverin kanssa, jota olen "havitellut" jo melkein vuoden. Ja nyt kun sen sain, ei se mulle kelpaa. Tiesinhän mie heti alussa että se alkoholia reilusti käyttää, mutta totta mie ajattelin että tää poika muuttuis seurustelun myötä. Kyl se vähentäny sitä alkoholia onkin. mut silti. Juoppo mikä juoppo. Vähintään 4 päivänä viikossa se kaljaa ottaa ja mie saan vierestä katella. NYT SE LOPPUU. sanoin herra V:lle että soittaa mulle sitten kun on taas hyväksi poikakaveriksi. pelottaa hiukan, mihin tämä johtaa, toivottavasti se soittaa. tässä joutuu muuten yksikseen elämään. Paraskaveri muuttaa ouluun, miksi se nyt sinne muuttaa, justiisa ku hyvää ystävää tarvitten. no voihan se olla sille tosiaan hyvä päästä pois täältä rovaniemeltä, on tämä sen verran paska paikka, totta olen niin pinnallinenkin etten osaa iloita sen puolesta, vaan suren omaa ikävääni joka siitä jää että sinne se tyttö lähteepi. voi luoja, tuntuu se elämä kaatuvan taas tääläkin päässä. Parin tunnin päästä tämä tyttö istuukin jo sossujen kanssa palaverissa, ja koittaa selittää mahdollisimman hyvin, miksi olisi valmis muuttamaan omaan asuntoon. Yritän ajaa omia etujani, etuja jotka mun ikääni kuuluu, Oon puoltavuotta vaille 18 ja kotiintuloaikani silti on joka ilta 9. huhhuh. vähemmästäkin rupeaa ahistamaan. mut jatkan tätä koulun käymistä tässä.

jaksamista jokaisen päivään.